keskiviikko 5. maaliskuuta 2008

Miksi puolustan mulkkuja?

Minulta kysyttiin "Miksi puolustat mulkkuja?" ja minä vastaan.

Syynä on (ei välttämättä tärkeysjärjestyksessä)
  • tekijänoikeuden puolustaminen
  • luon itsekin teoksia
  • piraattien naiivius
  • piraattien älyllinen epärehellisyys
  • piraattien sosialisointihalu
  • poliittiset ideologiat, jotka käyttävät piratismia keppihevosena
  • piraattien tekopyhyys ja jeesustelu
  • "piraattipuolueen" perustaminen
Peräänkuulutan piraateilta älyllistä rehellisyyttä, aivan kuten Matti Nikki perää sitä Suvi Lindeniltä ja muilta nettisensuurin puolustajilta. Jos tietää toimivansa vastoin lakia, niin pitäisi pystyä myöntämään se edes itselleen, eikä etsiä julkisuudessa oikeutusta lain rikkomiselle kikkailemalla kansantaloustieteen termeillä tai hyökkäämällä toisten oikeuksia vastaan. Piraatit puolustelevat toimiaan käytännössä ihan yhtä rehellisesti kuin poliisi tapaansa hoitaa nettisensuuria.
Tekijänoikeuslaki 12 §:
"Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen."

Tietoa rajoituksista, yksityisen käytön laajuudesta ja laillisista lähteistä : OPM - Yksityinen kopiointi
Kuuntelin ja tallensin reaaliajassa MySpacesta Matthau Mikojanin uuden Stiletto Heels -levyn. Toimin aivan kuten ennen digitaalista formaattia tallentaessani radiosta c-kasetille. Ei tarvinnut rikkoa lakia tai poistaa tekijänoikeuksia. Olisin voinut myös tallentaa laillisesta lähteestä MySpace vaikka suoraan c-kasetille tai äänittää mikrofoneilla kaiuttimista. Vaikka "Download"-painike oli estetty, en siltikään rikkonut lakia. En koskaan ladannut mitään. Tallenteeni eivät taatusti ole identtisiä MySpacessa olevien tiedostojen kanssa. En tarvinnut Aku Ankan kopiosädepyssyä. Säästyin kikkailemasta kansantaloustieteen terminologialla, eikä minun tarvinnut itkeä netissä, kuinka olisi ollut yhteiskunnan edun mukaista, jos olisin saanut ladata teoskopiot suoraan. Ostanko CD-levyn saadakseni kuunnella biisit audioteknisesti paremmassa muodossa? Tuskin, mutta voin kuitenkin vilpittömästi suositella tämän erinomaisen levyn hankkimista, sitten kun se ei enää ole MySpacessa kuunneltavissa. Jos levy osuu joskus kirjastossa silmiini, saatan hyvinkin lainata sen ja tehdä siitä uuden kopion yksityiseen käyttöni aivan kuten laki sallii.

Kuluttajan nykyisten oikeuksien puolustaminen ei edellytä tekijänoikeuksien lakkauttamista. Piraattien tavoite viiden vuoden suoja-ajasta tarkoittaa käytännössä tekijänoikeuksien lakkauttamista. Tiettyjen viihdeteollisuuden tuotteiden elinkaari saattaa olla viisi vuotta tai alle. Se ei tarkoita sitä, etteikö olisi olemassa teoksia, joiden elinkaari olisi pidempi. Kaikki taide ei ole mittavalla markkinoinnilla luotuja instant-hittejä, joita ei enää viiden vuoden päästä muisteta.

Moni musiikkialan artisti tulee suosituksi vasta kolmannella tai neljännellä levyllään. Siinä vaiheessa aikaisempien levyjen julkaisemisesta on hyvinkin jo kulunut yli viisi vuotta. Piraatit eivät halua, että aikaisemmilla levyillä voisi ansaita, kun niiden kysyntä uusimman levyn suosion ansiosta kasvaa. Piraatit haluavat rajoittaa ansaintamahdollisuuden vain muutamaan viimeisimpään levyyn. Tosin, piraattien vaatimus vapaasta kopiointioikeudesta mistä tahansa lähteestä tekee viimeisen viiden vuoden aikana julkaistujen levyjenkin myynnistä mahdottoman.

Yrityksiä rajoittaa kuluttajan oikeuksia kopioida teoksia yksityiseen käyttöön voi ja tulee vastustaa, mutta siihen ei tarvita tekijänoikeuksien tai tuottajanoikeuksien lakkauttamista.

Tietokoneohjelmistoissa on jo nyt saatavissa suurin piirtein kaikille kaupallisille ohjelmille avoimen lähdekoodin ja vapaan kopioinnin sallivan lisenssin mukainen vaihtoehto. Tilanteeseen on päästy lakkauttamatta tekijänoikeuksia. Mikään ei estä toimimasta ja kilpailemasta taiteessa ja viihteessä samalla periaatteella.

Piraattien perimmäinen teesi on: Koska viihdeteollisuus oletettavasti tulee epäonnistumaan teoskopioiden myynnissä, niin siltä on vietävä onnistumisen mahdollisuudet välittömästi, jotta ei nähtäisi tuleeko niin todellisuudessa käymään. Keppihevosena asiassa käytetään tekijänoikeutta.

tiistai 4. maaliskuuta 2008

"Piraattipuolueen" ohjelma

Tutkitaanpa mitä "piraattipuolueen" tuleva puolueohjelma pitää sisällään.

Suomen Piraattipuolueen ohjelma

Muutoin kuin ansiotarkoituksessa tapahtuvan kopioinnin ja käytön täydellinen vapautus

Tekijänoikeusjärjestelmän virallinen tarkoitus on aina ollut tukea kulttuurin luomista ja levitystä löytämällä tasapaino julkaisijan ja kuluttajien etujen välillä. Tänä päivänä tuo tasapaino on kadotettu niin täydellisesti, että tekijänoikeusjärjestelmä vakavasti rajoittaa niitä asioita, joiden suojelemiseksi se luotiin. Piraattipuolue haluaa palauttaa tasapainon tekijänoikeuslainsäädäntöön.

Tekijänoikeuslaki on säädetty turvaamaan tekijän oikeudet tekijän omaan teokseensa. Sillä ei ole mitään "virallista" tarkoitusta "kulttuurin" luomisen ja levityksen tukemisessa. Julkaisijan ja kuluttajan välinen mahdollinen eturistiriita ei liity mitenkään tekijän oikeuteen omaan teokseensa. Tekijänoikeus ei mitenkään rajoita sitä, että se luotiin suojelemaan tekijän oikeutta omaan teokseensa, päinvastoin. Jos teoskopioiden tuottajien ja kuluttajien välillä mahdollisesti on jotain epätasapainoa, niin sitä ei voida tasoittaa poistamalla tekijältä oikeus omaan teokseensa. Myyjän ja kuluttajan välisiin suhteisiin vaikutetaan jossain ihan muualla kuin tekijänoikeuslainsäädännössä.

Kaiken ei-ansiotarkoituksessa tapahtuvan kopioinnin ja käytön tulisi olla täysin vapaata.

Miten on enää mahdollista myydä teoskopioita ansiotarkoituksessa, jos niitä samoja teoskopioita jaetaan ilmaiseksi ei-ansiotarkoituksessa? Ei mitenkään. Tarkoituksena on lopettaa digitaalisten teoskopioiden myynti elinkeinona.

Mitä ylipäätään tarkoittaa ei-ansiotarkoitus teoskopioiden kohdalla? Jos teoskopioiden saamisen edellytyksenä on niiden tai toisten kopioiden jakaminen eteenpäin, kuten tiedostonjako-ohjelmissa tapana on, niin eikö kopioinnilla selvästi ole hyötymistarkoitus? Ihminen voi ansaita muutakin kuin rahaa, esimerkiksi tavaraa, palveluja tai vaikkapa tiedostoja.

Tiedostonjakamista ja vertaisverkkoja tulisi kannustaa, ei kriminalisoida.
Kukaan ei ole kriminalisoimassa tiedostojen jakamista tai vertaisverkkoja itsessään. Lain vastaisten teoskopioiden välittäminen on kriminalisoitu.

Kulttuuri ja tieto ovat hyviä asioita, joiden arvo nousee, mitä enemmän niitä jaetaan. Internetistä voisi tulla kaikkien aikojen suurin julkinen kirjasto.
Kulttuuri ja tieto ovat hyviä asioita, joiden siivellä piraatit haluavat ilmaiseksi viihdeteollisuuden tuotteet. Mitä enemmän Hollywoodin uutuuselokuvia jaetaan, sitä arvokkaammiksi ne muuttuvat :-7 Näin siis tapahtuu piraattimaailmassa. Reaalimaailmassa asiat menevät toisin.

Kulttuuri, tieto ja arvo -käsitteillä on kiva kikkailla, kun ei kerrota, missä merkityksessä niitä käytetään. Kenen mielestä arvo nousee ja kenen ei. Arvon mekin ansaitsemme.

Ansiotarkoituksessa tapahtuvan kopioinnin ja käytön tekijänoikeussuojan rajoittaminen viiteen vuoteen

Oikeudenhaltijan monopoli luovan työn kaupalliseen hyödyntämiseen tulee rajoittaa viiteen vuoteen luomishetkestä. Tämän päivän tekijänoikeusehdot ovat absurdeja. Kenenkään ei tarvitse tehdä rahaa seitsemänkymmentä vuotta kuolemansa jälkeen.

Tekijänoikeus on erittäin paljon muutakin kuin oikeus määrätä teoskopioiden myynnistä.

Mikä on teoksen luomishetki? Teoksen luomishetki on täysin absurdi käsite, eikä liity mitenkään teoskopioiden kaupalliseen hyödyntämiseen. On teoksia, josta on yleensä vain yksi kopio, esimerkiksi veistokset tai maalaukset. On teoksia, joista on tietty määrä kopioita, esimerkiksi kuvataiteessa numeroitu sarja litografia-menetelmällä tehtyjä teoskopiota. Sitten on vielä teoksia, joista on määräämätön määrä teoskopioita, esimerkiksi kirjat, äänilevyt ja videoelokuvat. Jos teoskopioiden myynti halutaan rajoittaa viiteen vuoteen, niin koskeeko se näitä kaikkia vai vain osaa niistä? Jos se koskee vain osaa, niin miksi sille osalle pitäisi olla erityiskohtelu?

Piraatit eivät ymmärrä, että mahdollisuus tallentaa teoskopioita digitaaliseen muotoon ei hävitä maailmasta analogisessa muodossa olevia teoskopioita tai reaalimaailman esineinä olevia teoskopioita.

Jos tekijänoikeus ei saa olla voimassa oikeudenhaltijan kuoleman jälkeen, niin eikö olisi loogista vaatia kaikkien oikeuksien, kuten omistusoikeuden, raukeamista henkilön kuollessa?

Tekijänoikeus ei ole aina luonnollisen henkilön oikeus. Tuottajanoikeus on usein yrityksen hallinnassa, kuten myös tietokoneohjelmien tekijänoikeudet. Yritykset eivät välttämättä kuole samaan tahtiin kuin henkilöt.

Yksikään elokuvastudio ja levy-yhtiö ei perusta sijoituspäätöksiään sille mahdollisuudelle, että tuote kiinnostaa ketään sadan vuoden kuluttua tulevaisuudessa. Kulttuurillisten luomusten elinaika on nykyaikana häkellyttävän lyhyt. Jos tuotetta ei ole saatu tuottamaan voittoa ensimmäisen parin vuoden aikana, ei näin tule koskaan tapahtumaankaan. Viiden vuoden tekijänoikeudellinen suoja kaupalliseen käyttöön on enemmän kuin riittävä. Ei-kaupallisen käytön tulee olla vapaata ensimmäisestä päivästä lähtien.

No niin, nyt päästiin asiaan. Kulttuuri onkin siis elokuvastudioiden ja levy-yhtiöiden tuotteet. Piraattien teesi tässä asiassa on: koska on mahdollista, että tuote ei menesty, niin sen on oltava vapaasti kopioitavissa heti ilmestymispäivänä. Tuotteen valmistajalle ei saa edes antaa mahdollisuutta ansaita sillä.

Jos tuotetta ei saada tuottamaan voittoa viiden vuoden aikana, niin se löytyy joka tapauksessa myymälöiden alekaukaloista pilkka-hintaan. Piraatin kärsivällisyys ei vain riitä odottamaan, tuote on saatava heti ilmaiseksi.

Mikä on kaupallista ja mikä ei-kaupallista käyttöä? Onko esimerkiksi videoelokuvan katsominen kotona DVD:ltä kaupallista vai ei-kaupallista käyttöä? Minkä takia elokuvia ylipäätään myydään DVD:llä? Ei niitä todellakaan myydä kuluttajille myytäväksi eteenpäin "kaupalliseen käyttöön" vaan katsottaviksi.

Mikä on käyttöä? Onko ostetun teoskopion käyttötarkoitus tulla kopioiduksi ja jaetuksi eteenpäin ilmaiseksi kuluttajan toimesta vai tulla koetuksi?

Sähköisten oikeudenhallintajärjestelmien kielto

Haluamme täydellisen kiellon ns. DRM -teknologioille ja sopimuslauseille, jotka rajoittavat kuluttajan oikeuksia tekijänoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Ei ole mitään järkeä palauttaa kohtuutta ja tasapainoa lainsäädäntöön, jos suurten mediayhtiöiden sallitaan kirjoittaa ja panna toimeen omia, mielivaltaisia lakejaan.

Piraattimaailmassa ovissa ei saa olla lukkoja, jotta ketään ei päästäisi syyttämään murrosta tai varkaudesta. Miksi DRM-teknologiat pitäisi kieltää yhteiskunnan toimesta? Eikö piraateilla riitä kärsivällisyys odottaa, että markkinavoimat hoitavat asiat. Jos piraatti ei haluaa DRM-tuotetta, niin jättäköön ostamatta sellaisen. Kohtuullisempaa ja johdonmukaisempaa olisi vaatia, että DRM lakkaisi toimimasta tuotteessa sen piraattien vaatiman viiden vuoden kuluttua.

Mediayhtiöt eivät kirjoita ja toimeenpane lakeja. Ohjelmistolisenssien sopimuslauseet, jotka rajoittavat kuluttajien oikeuksia eivät välttämättä perustu ollenkaan tekijänoikeuteen. Tekijänoikeuteen ei tarvitse puuttua kuluttajansuojan nimissä. Siitä säädetään toisaalla lainsäädännössä.

Jyrkkä ei ohjelmisto- ja lääkepatenteille

Lääkepatentit tappavat kehitysmaissa päivittäin. Ne rajoittavat mahdollisesti henkiä pelastavaa tutkimustyötä pakottamalla tiedemiehet salaamaan löydöksensä patenttihakemuksen ajaksi, sen sijaan että tulokset jaettaisiin tiedeyhteisön kesken. Ruotsin Piraattipuolueella on järkevä ja rakentava vaihtoehto lääkepatenteille, joka paitsi ratkaisisi nämä ongelmat, myös antaisi enemmän rahaa lääketutkimukseen leikaten julkisen sektorin lääkekustannukset puoleen. Haluamme keskustella tästä Euroopan tasolla.

Patentit eivät tapa ketään. Ne ovat aineettomia. Piraattien perusteet lääkepatentteja vastaan ovat puhtaasti sosiaalipoliittisia. Tulosten jakaminen "tiedeyhteisön" kesken merkitsisi myös niiden jakamista kaikille lääketehtaille. Lääkkeiden kehittäminen on erittäin kallista tutkimustyötä, joka muuttuu taloudellisesti kannattamattomaksi, jos saatava hyöty on luovutettava välittömästi kilpailijoille. Käytännössä piraatit haluavat, että lääkkeitä kehittävät tulevaisuudessa vain yhteiskunnalliset laitokset verovaroin.

Ajamamme uudistetun tekijänoikeusjärjestelmän ohjelmistokehittäjille tarjoama suoja on riittävä. Ohjelmistopatentit ajavat ainoastaan häikäilemättömien patenttilakimiesten ja pieniä, innovatiivisia kilpailijoita pelkäävien suuryritysten etua.

Käytännössä piraattien "uudistettu tekijänoikeusjärjestelmä" (tekijänoikeuksien kumoaminen) ei tarjoa mitään suojaa ohjelmistoille. Piraattien uudessa uljaassa maailmassa kaikki digitaalinen data on vapaasti kopioitavissa "ei-kaupalliseen käyttöön", jota tämän puolueohjelman mukaan on myös sen jakaminen eteenpäin vastikkeetta.

Patenttilakimiesten halventaminen puolueohjelmassa on näköjään piraattietiikan mukaan soveliasta. Ihmettelen, kuinka on maltettu ottamasta mukaan termiä "tekijänoikeusmafia".

Pelkäävätkö isot ohjelmistoyritykset patentteja hakiessaan, että innovatiiviset pienyritykset keksisivät uudestaan heidän jo keksimänsä asiat? :-) Jos on riittävästi innovatiivisuutta, niin voi keksiä ihan uusia asioita.

Asiallisempia perusteita ohjelmistopatenttien vastustamiseen löytyy täältä. Eikä tarvitse kajota tekijänoikeuksiin.

Kansalaisten yksityisyyden turvaaminen

Syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen Eurooppa on antanut vetää itsensä mukaan paniikkireaktioon, jonka päämäärä on poistaa kaikki paha maailmasta valvonnan ja väestön hallinnan määrää nostamalla, vaikka ei ole kulunut kahtakymmentä vuotta Berliinin muurin murtumisesta. Nykyaikaisen Euroopan historia on täynnä esimerkkejä epäonnistuneista valvontayhteiskunnista.

Väitteet jokaisen uuden askeleen ottamiselle kohti valvontayhteiskuntaa saattavat kuulostaa vakuuttavilta, mutta me eurooppalaiset tiedämme kokemuksesta minne se tie vie, eikä se ole sellainen paikka, jonne me haluamme mennä.
Tämä onkin puolueohjelmassa jokseenkin ainoa asia, jossa on jotain järkeä. Tarvitseeko sitä kuitenkaan noin paatoksellisesti kuvata. Hitler-korttiahan ei reilussa pelissä saisi käyttää ja tässä sillä nokitetaan jo heti kättelyssä.

Meidän on vedettävä hätäjarrua valvontayhteiskuntaa kohti karanneessa junassa. Terroristit voivat hyökätä avointa yhteiskuntaa vastaan, mutta vain hallitukset voivat kieltää sen. Piraattipuolue haluaa estää tätä tapahtumasta.

Siis mitä? Hallitukset voivat kieltää terroristien hyökkäykset avointa yhteiskuntaa vastaan. Näin ollen meillä ei taida olla mitään ongelmaa terroristien suhteen. Kertokaa joku tämä myös USA:n hallitukselle. Kielto päälle ja heti. :-)

***

Kuinka ollakaan, kaiken kaikkiaan piraateilla on suuria vaikeuksia ymmärtää tekijänoikeuksia mistään muusta kuin digitaalisen tallennusformaatin näkökulmasta. Esimerkiksi vinyylilevyjä tehdään koko ajan, vaikka piraatit eivät niitä ostakaan. Kuvanveisto taidemuotona ei tule häviämään maailmasta. Taidemaalaus ei tule häviämään. Sitä ei hävittänyt kamera eikä sitä hävitä digikamerakaan. Nyt kun piraatit ovat päättäneet tulla kaapista ulos, niin kannattaisi ihan rohkeasti tutustua reaalimaailmaan.


***
8.3.2008

Nyt vasta myöhemmin tuli mieleen käydä katsomassa Ruotsin piraattipuolueen ohjelmaa englanniksi ja suomeksi. Suomipiraatit ovat ilmeisesti apinana kopioineet englanninkielisen ohjelman ja kääntäneet sen suomeksi tai jotain muuta yhtä hohdokasta.

http://www2.piratpartiet.se/international/suomi:
"Terroristit saattavat kyllä hyökätä avointa yhteiskuntaa vastaan, mutta vain hallitukset voivat tuhota sen."
http://www2.piratpartiet.se/international/english:
"Terrorists may attack the open society, but only governments can abolish it."
http://www.flvshare.com/browse.php?u=aHR0cDovL3BpcmFhdHRpcHVvbHVlLmZpL2Jicy92aWV3dG9waWMucGhwP2Y9NiZhbXA7dD03Mg%3D%3D&b=95:
"Terroristit voivat hyökätä avointa yhteiskuntaa vastaan, mutta vain hallitukset voivat kieltää sen. "

Joo, en kannata pakkoruotsia kuitenkaan. Jos saataisiin suomalaiset edes ymmärtämään englantia ja omia ajatuksiaan. Ruotsipiraattien käännöksetkin ovat jokseenkin perseestä. Varmaan siitä syystä em. lause on jo poistettu ruotsinkielisestä versiosta:
http://www2.piratpartiet.se/principer



Image Hosted by ImageShack.us

Piraatit ja pelimaailma

Piraattiyhteiskunnassa kaikilla on oikeus vapaasti ja ilmaiseksi kopioida digitaalista sisältöä.

Piraattiyhteiskunnassa ei ole kaupallista pelituotantoa, koska se on taloudellisesti kannattamatonta. Uusia pelejä kehitetään vain amatöörivoimin verkkoyhteisöissä. Pelit ovat täynnä mainoksia, koska amatööritkin ovat joko ahneita tai tarvitsevat rahaa elääkseen.

Piraattiyhteiskunnassa ei saa olla digitaalisen aineiston kopionestoa. Pelien pelattavuus häviää. Verkkomoninpeleissä pelaajien aseet, taidot, pisteet ja jopa identiteetit ovat vapaasti kopioitavissa, koska ne ovat vain arvottomia bittijonoja. Samoin käy todellista maailmaa simuloivissa virtuaaliyhteisöissä. Piraattien Habbo-hotelleissa kaikkien krääsä on kaikkien omaisuutta.

Piraattiyhteiskunnassa ei enää pelata, siellä vallitsee digikommunismi ja siellä nautitaan vapaasta kulttuurista :-)

Näillä argumenteilla piraatit saavat varmaan monesta nykyvanhemmasta aatteensa kannattajan :-)

maanantai 3. maaliskuuta 2008

Saammeko tulla sisään kertomaan piratismista?

Miltä tuntuisi, jos oven takana joku päivä seisoisi kaksi pirteää pikku-piraattia pyytämässä lupaa päästä sisään kertomaan piratismista ja siitä, kuinka se voisi tarjota sinullekin paremman elämän?

Piraattien fanaattisuudella on paljon yhtäläisyyksiä fundamentalistiuskovaisten asenteiden kanssa. Molemmat ryhmät ovat sokeita kaikille muille vaihtoehdoille ja tulevat jankkaamaan dogmiaan vielä sadan vuoden päästäkin.

Piraattien horjumaton usko oman aatteensa oikeutukseen on niin vahva, että olisi ehkä sittenkin kannattanut "piraattipuolueen" sijasta alkaa perustamaan piraattikirkkoa. Etuna olisi ollut myös se, että piraattikirkossa piraattipiispat ja -papit olisivat sanelleet, mitä piratismi on, eikä rivipiraattien olisi tarvinnut vaivata päätään liian vaikeilla asioilla piraattifoorumilla.

Toisaalta, piraateille ominaisin järjestäytymismuoto saattaisi kuitenkin löytyä moottoripyöräjengeistä. Siellä on samaa meininkiä kuin piraattilaivalla. Nythän "piraattipuolue" jo jakaa sivustollaan virtuaalisia jengiliivejä (ts. bannereita), jotka jokainen pikku-piraatti voi pukea oman sivustonsa päälle tunnustaakseen värinsä.

Kannattaisi kokelasaikana vaatia pikku-piraateilta merkittäviä piraattitekoja ja initaation päätteeksi vaatia piraattivalan vannomista:

Minä lupaan ja vannon pyhittäväni elämäni
taistelulle tekijänoikeusmafiaa vastaan ja
jakaa tiedostoni ja muiden tiedostot vastikkeetta ainiaan
niin myötä kuin vastoin käymisissä.
Bittorrent ja darknet minua siinä auttakoon.

:-D

Piraattisanaston purku 2: tekijänoikeusmonopoli

Tässä sarjassa on tarkoitus tehdä vaarattomaksi verbaalisia piraattipommeja. Piraatit mielellään käyttävät olemassa olevia termejä omiin tarkoituksiinsa tai keksivät uusia.

Tekijänoikeusmonopoli

Monopoli on taloustieteessä tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja.

Tekijänoikeudet jakaantuvat maailmassa miljoonien eri tekijöiden välillä. Vaikka tekijänoikeuksia on myös yritysten hallussa, niin yhdelläkään yrityksellä ei ainakaan länsimaisilla markkina-alueilla ole monopolia. Sitä paitsi, vasta teoskappaleiden valmistaminen ja myyminen on palvelun tai tuotteen tarjoamista, jolle voi teoriassa monopoli syntyä. Esimerkiksi elokuvien ja äänilevyjen teoskappaleita myyvät vähintään sadat tuhannet yritykset.


Piraattien mielestä esimerkiksi
levy-yhtiön yksinoikeus artistin tuotoksiin tarkoittaa "tekijänoikeusmonopolia". Levy-yhtiö saa artistin kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella oikeuden niihin tuotantoihin, jotka levy-yhtiö tekee artistin kanssa (tuottajan oikeus). Tekijänoikeus säilyy artistilla, mikäli hän on tallennetut teokset luonut. Maailmassa on lukuisia artisteja, jotka ovat tehneet teoksistaan uudet versiot uudelle levy-yhtiölle.

Toinen samaan kategoriaan kuuluva piraattien väärin käyttämä termi on kartelli. Piraattien maailmassa mediayritykset ja ohjelmistovalmistajat muodostavat kartelleja hyötyäkseen "tekijänoikeusmonopoleista".

Kartelli on talouselämässä yritysten yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoli tai ainakin sitä lähentyvä asema markkinoilla.

Reaalimaailmasta ei löydy näyttöä siitä, että elokuvayhtiöt, levy-yhtiöt tai ohjelmistoyhtiöt olisivat sopineet rajoittavansa keskinäistä kilpailua esimerkiksi sopimalla hinnoista, tuotantomääristä, markkinaosuuksien jakamisesta, markkina-alueiden jakamisesta tai asiakkaiden jakamisesta yritysten kesken. Päinvastoin, kilpailu sen kun kovenee koko ajan. Isotkin yritykset, jotka eivät menesty, tulevat ostetuiksi toiminnan tullessa kilpailutilanteessa kannattamattomaksi. Sitä paitsi, Yhdysvalloissa, jossa suurimmat ja merkittävimmät media- ja ohjelmistoyritykset sijaitsevat, kartellit on kriminalisoitu jo vuodesta 1890 lähtien.

Yritysten pyrkimys puuttua kuluttajien oikeuksiin tai heikentää tuotteiden käytettävyyttä ei rajoita yritysten keskinäistä kilpailua. DRM ei rajoita yritysten keskinäistä kilpailua. Yritykset voivat vaikka kilpailla sillä, kenellä on DRM ja kenellä ei.

Varastamisen oikeutus

"Piraattiliiton" oikaisu Helsingin Sanomien HS-raadin piratismikäsityksiin:
Samuli Pahalahti: "Koska sivistyneiden aikuistenkin tuntuu olevan vaikea tajuta varastamisen ja luvattoman kopioinnin välistä eroa, tässä asia pähkinänkuoressa: kopiointi tarkoittaa sitä, että aineettomasta hyödykkeestä syntyy kopio. Eli syntyy toinen, identtinen hyödyke. Alkuperäinen kappale jää haltijalleen, ja kopion tehnyt henkilö saa ihan oman kappaleensa. Mitään ei ole varastettu, ainoastaan kopioitu, tyypillisesti alkuperäiskappaleen haltijan luvalla."
Siis, luvalla vai ilman lupaa? Häh?

Piraattiopiskelija voi siis huoletta luvatta kopioida kurssikaverinsa opinnäytetyön, kunhan se on ja pysyy digitaalisessa formaatissa, ja palauttaa sen opettajalle. Kurssikaverille jää alkuperäinen kappale, jonka hän voi palauttaa. Mitään ei varasteta. Kukaan ei kärsi vahinkoa, mitä nyt kurssikaverin työ hylätään.

Kopioinnissa ei ole eroa sillä, kopioidaanko "aineellista" vai "aineetonta" hyödykettä. Kopioinnin helppous tai kustannustaso arvon mittana on täysin järjetön ajatus. Osakekirjat voidaan kopioida kopiokoneella, pitäisikö osakkeiden arvon riippua kopiopaperin hinnasta?

Teoskopioilla on arvo tallennusmuodosta riippumatta. Banaani on banaani sekä viipaleina että murskattuna pirtelöön. Raha on rahaa bitteinä tileillä tai seteleinä. Työllä on arvo tehtynä tai tekemättömänä. Musiikki on musiikkia sekä analogisena että digitaalisena.

"Piraattiliiton" oikaisu Helsingin Sanomien HS-raadin piratismikäsityksiin:
Samuli Pahalahti: "Sama asia konkreettisena esimerkkinä: oletetaan, että olen kävelyllä ja yhtäkkiä tunnen itseni hieman väsyneeksi, jolloin haluan jatkaa matkaani polkupyörällä päästäkseni määränpäähäni. Kaivan taskustani kopiosädepyssyni, osoitan sillä jonkun HS-raadin jäsenen polkupyörää, ja sädepyssyni tekee pyörästä minulle täydellisen kopion, jolla voin jatkaa matkaani tyytyväisenä. Meneekö tämä HS-raadin jäsen tapahtuneen jälkeen ilmoittamaan poliisille varastetusta polkupyörästään? Jos menee, poliisi varmaankin katsoo ilmoituksen tekijää kummastuneena eikä ymmärrä, mitä on varastettu, jos polkupyörä kerran on edelleen HS-raadin jäsenen hallussa."
Minkähänlaista uskottavuutta piraatit hakevat Aku Ankka -maailmasta noudetulla kopiosädepyssy-esimerkillä? Toden totta, silloin kun Pahalahden kopiosädepyssyllä voidaan kopioida mitä tahansa, niin kaikki asiat menettävät arvonsa. Piraatit voidaan vaikka kopioida ja käyttää maalitauluina harjoitusammunnoissa :-) Siihen asti kun kopiosädepyssyä ei ole, varastaminen on varastamista. Tietokone ei ole virtuaalinen kopiosädepyssy vaan virtuaalinen sorkkarauta.

CD:ltä ripattu audioraita ei ole identtinen siitä tehdyn mp3-tiedoston kanssa. On jopa ihmisiä, joiden kuuloaisti riittää havaitsemaan eron digitaalisessa datassa. Muut voivat todentaa asian vaikka FC-komennolla tai vastaavalla.

Identtisiä eivät ole myöskään teoskopio audiotiedostona, jossa on DRM-tiedot mukana, ja audiotiedostona, jossa DRM-tietoja ei ole. DVD-levy, jolta CSS-suojaus on poistettu ei ole identtinen alkuperäisen kanssa jne. Se siitä piraattien "täydellisestä kopiosta".

Piraattien Aku Ankka -logiikka ei päde reaalimaailmassa. Jos piraateille riittääkin, että kopio näyttää, kuulostaa tai muuten vaikuttaa identtiseltä, niin sitten kaikki vaan tulostamaan väritulostimella 50 euron seteleitä. Ei niistäkään kopioista välttämättä alkuperäistä erota kuin apuvälineillä, varsinkin jos viitsii panostaa tulostusmateriaalin kunnolla.

Kopioinnin kohteella on arvo, joka ei automaattisesti kopioidu mukana. Tätä piraatit eivät halua tunnustaa.

Setelirahan käyttökelpoisuus riippuu siitä, että se on riittävästi suojattu kopiointia vastaan. Miksi teoskopion käyttävyys ei saisi olla riippuvainen siitä? Siksi koska piraattiyhteiskunnassa taide- ja viihdeteokset on määritelty arvottomiksi valtion toimesta. Vapaassa markkinataloudessa hyödykkeen arvo määräytyy markkinoilla. Piraattiyhteiskunnassa valtio määrää hyödykkeen arvon digisosialisoinnin nimissä. Piratismille ei löydy muuta oikeutusta kuin poliittiset syyt. Jos hyväksytään taiteen ja tiedon sosialisointi, eli teosten tekijöiltä poistetaan oikeus määrätä niiden kopioinnista ja käytöstä, niin vasta sitten piratismille syntyy oikeutus.

Piraattien peruste tälle digikommunismille on digitaalinen tallennusmuoto ja yhteiskunnan oletettu etu, ikään kuin yhteiskunta olisi jotenkin oletusarvoisesti hyvä tai oikeudenmukainen. Yhteiskunta saattaa myös sortaa ja asettaa jäseniään eriarvoiseen asemaan. Piraattiyhteiskunnassa taiteilijat ja muut luovan työn tekijät ovat uhrattavissa. He eivät saa harjoittaa etujensa ajamista ja heidän työltään viedään arvo digivallankumouksessa, jotta "kulttuuri" (lue: pääasiassa kaupallinen viihde) olisi vapaasti kopioitavissa, vaihdettavissa ja muokattavissa.

Piraatit yksinkertaisesti vain haluavat yhteiskunnan, jossa ovissa ei ole lukkoja, jotta ketään ei päästäisi syyttämään murrosta tai varkaudesta.

Eräällä keskustelupalstalla vertasin Pirate Bayn toimintaa ja torrent-tiedostojen välittämistä siihen, että ilmaisjakelulehti alkaisi luettelemaan osoitteita asunnoista, joista asukkaat ovat poissa kotoa. Piraatin vastaus oli, että siitä ei olisi mitään haittaa, jos vain käytäisiin kopioimassa asukkaiden CD-levyt :-) Näin ollen, piraattien mielestä ei varmaan ole myöskään mitään väärää siinä, että murtaudutaan levy-yhtiön palvelimelle kopioimaan levyt.

Jokaisella pikku-piraatilla on ihan oma käsityksenä siitä, mitä piratismi on ja mitä pitäisi sallia ja mikä on eettisesti hyväksyttävää. Onnea vaan "puolueen" perustamiseen. :-P


Image Hosted by ImageShack.us

Piraattisanaston purku 1: aineeton hyödyke

Tässä sarjassa on tarkoitus tehdä vaarattomaksi verbaalisia piraattipommeja. Piraatit mielellään käyttävät olemassa olevia termejä omiin tarkoituksiinsa tai keksivät uusia.

Aineeton hyödyke

"Piraattiliiton" oikaisu Helsingin Sanomien HS-raadin piratismikäsityksiin:

Samuli Pahalahti:
"Aineettomat hyödykkeet (tarkemmin sanottuna sellaiset, jotka on mahdollista esittää digitaalisessa muodossa, nollina ja ykkösinä) eivät sen sijaan ole niukkoja, vaan niitä voidaan kopioida lähes nollakustannuksilla kaikille, jotka niitä haluavat. Kun yksi musiikkikappale on tehty, se voidaan jakaa miljoonille ihmisille, ja he kaikki voivat kuunnella ja laulaa kappaletta samaan aikaan ilman minkäänlaista ristiriitaa. Sen sijaan miljoonat ihmiset eivät voi ajaa samaan aikaan samalla autolla."

Kansantaloustieteen viitekehyksessä hyödykkeiden aineellinen-aineeton-ryhmittelyllä ei ole tässä asiassa loppujen lopuksi merkitystä. Aineeton hyödyke voi olla niukka. Aineellinen hyödyke voi olla niukka. Niukkuus on edellytys markkinoiden syntymiselle. Niukkuus ei tarkoita, että hyödykkeestä olisi pulaa. Se tarkoittaa vain, että tarjonta on pienempi kuin kysyntä. Kysynnän kasvaessa markkinahinta nousee niukkuuden lisääntyessä. Niukan hyödykkeen kysyntä ja tarjonta määräävät sille hinnan, joka rajaa sen kulutuksen niihin kuluttajiin, jotka ovat valmiita maksamaan siitä eniten.

Piraattien poliittinen teesi asiassa on, että niukkuutta ei saa aiheuttaa keinotekoisesti, koska se on heidän mielestään vastoin yhteiskunnan ja kuluttajien etua.

Yhteiskunnan etu ei ole sama kuin kuluttajan etu. Kuluttajan etu on saada hyödyke mahdollisimman halvalla. Yhteiskunnan on otettava huomioon muitakin asioita. Yhteiskunta on kasvattanut bensiinin niukkuutta keinotekoisesti korottamalla hintaa bensiiniverolla. Kuluttajan etu olisi saada bensiini ilman veroa halvemmalla. Teoskopioiden niukkuuteen vaikutetaan rajoittamalla kopiointioikeutta. Onko todellakin kansantalouden näkökulmasta yhteiskunnan etu, jos kopiointioikeuden rajoittaminen estetään? Teoskopioiden valmistus, myynti sekä niiden verottaminen aiheuttaa kansantaloudelle tuloja, joita vapaan kopioinnin salliminen ei välttämättä korvaa.

Voidaanko euron hintaisen mp3-tiedoston tai 20 euron hintaisen CD-levyn kohdalla ylipäätänsä puhua niukkuudesta? Tuotteita riittää markkinoille ihan niin paljon kuin kuluttajat ostavat. Tarjontaa on enemmän kuin kysyntää.

Liiketaloustieteessä aineeton hyödyke on yksilöitävissä oleva ei-monetaarinen omaisuuserä, jolla ei ole aineellista olomuotoa ja jota yhtiö hyödyntää liiketoiminnassaan usean tilikauden ajan. Esimerkiksi tuotemerkit, patentit, atk-ohjelmistot sekä asiakassuhteet.

Piraateille aineeton hyödyke on digitaalisessa muodossa, ykkösinä ja nollina, esitetty hyödyke. Teoskopio, joka analogisesti vinyylilevyn uraan kuoppina tallennettuna on aineellinen hyödyke kaupassa myytäessä, muuttuu mystisesti aineettomaksi, kun se tallennetaan digitaalisessa muodossa magnetisoituna metalliin. C-kasetin metallipintaan magnetisoitu analoginen teoskopio ei piraattilogiikan mukaan myöskään ole aineeton hyödyke.

Piraattien maailmassa teoskopio muuttuu siis arvottomaksi ja aineettomaksi, jos se tallennetaan digitaalisessa muodossa. Reaalimaailmassa teoskopio on aineellinen hyödyke riippumatta siitä, onko se myyty valmiiksi talletettuna tietovälineelle vai tallennetaanko se ostajan tietovälineelle myynnin yhteydessä. Teoskopio on aineellinen hyödyke riippumatta siitä, onko se analogisessa tai digitaalisessa formaatissa, paperilla painettuna tai metalliin magnetisoituna.

Miksi mp3-soittimessa on kiintolevy? Luulisi että aineetonta musiikkia voitaisiin tallettaa kiintolevyttömään mp3-soittimeen. Miksi maksaa maltaita monien kymmenien gigatavujen mp3-soittimista? :-)

Bruce Springsteenin levy-yhtiö ei myy "Born In The U.S.A." -teosta vaan kopion sen tietystä esityksestä. Ennen vanhaan kaupassa myytiin maitoa asiakkaan omaan astiaan. Nykyajan kaupassakin asiakas joutuu itse osallistumaan tuotantoprosessiin. Huonekalut saa halvemmalla, kun kokoaa ne itse. Ennen ei ollut mahdollista mennä tehtaalle prässäämään itselleen omaa kopiota vinyylilevystä. Nyt teoskopion saa halvemmalla, kun hoitaa kopioinnin itse nettikaupassa omaan astiaan.

Piraattilogiikka on ihmeellistä, niin ihmeellistä kuin digikommunismi voi vain olla. Kun yksi musiikkikappale on tehty, sitä ei voida jakaa tekemättä teoskopioita. Miljoonat ihmiset eivät myöskään voi kuunnella samaan aikaan samaa mp3-soitinta tai katsoa samaa elokuvaa samalta tietokoneruudulta. Yritys sellaiseen johtaisi varmasti ristiriitoihin miljoonan ihmisen kesken. :-)

Pikku-piraatti ja aineettoman hyödykkeen metsästys:

Free Image Hosting at www.ImageShack.us